Ohjaajaklubilla 24.11. – HÄRMÄ

Marraskuun ohjaajaklubin vieraana oli JP Siili. ”Härmä” (2012) on hänen käsikirjoittamansa ja ohjaamansa näkemys väkivaltaisesta veljesriidasta 1800-luvun Pohjanmaalla.

Siili kertoo saaneensa elokuvan idean törmätessään faktaan, jonka mukaan maatilan vanhin poika peri tuolloin koko tilan nuorempien jäädessä tilattomiksi. Heikki Ylikankaan tutkimuksen mukaan puukkojunkkari-ilmiö johtui sosiaalisesta alemmuudentunnosta, kun mahdollisuuksia oman varallisuuden luomiseen ei ollut kaikilla tilallisten pojilla. Asetelmassa oli tarjolla aihio puukkowesterniksi ja rakkaustarinaksi, jossa hyvä ja paha veli käyvät toisiaan vastaan panoksenaan tila ja naapurin kaunis tytär.

Edellinen puukkojunkkarielokuva oli Ilmari Unhon ”Härmästä poikia kymmenen” vuodelta 1950. Aiheeseen tartuttuaan Siili kertoikin jännittäneensä, ehtiikö kukaan muu ”tyhjentää pajatsoa” aiheen tiimoilta.

Elokuvan ajankuvaa puvustuksessa ja lavastuksessa valmisteltiin huolella. VFX supervisor Tuomo Hintikka oli kehittelyssä mukana hyvissä ajoin, joten kohtaukset voitiin edeltä käsin suunnitella niin, että ne olivat ainakin yksityiskohtiensa puolesta totuudellisia elokuvan tapahtuma-ajalle.

Siili kertoi valinneensa elokuvan värimaailman kirkkaat luonnon värit, hohtavan vehreyden, intuitiolla; tarkoitus oli korostaa luonnon voimakasta läsnäoloa kerronnassa. Ihmiset jätettiin tietoisesti harmaan sävyihin ja kalvakammiksi – tappeluiden verijälkiä lukuun ottamatta. Pyrkimyksenä oli korostaa vihreän ja punaisen, vastavärien välistä kontrastia ja tuoda värien dramaturgia osaksi kerrontaa.

Murretta opiskeltiin harjoituksissa yhdessä murreasiantuntijoiden kanssa. Näyttelijöillä oli käytössään myöskin asiantuntijoiden lukemat repliikit, joiden avulla he pystyivät itsenäisesti kertaamaan lausumista. Kuvauspaikalle ei asiantuntijoita kuitenkaan enää tuotu, vaan tärkeämpää oli saada rooleihin pohjalainen asenne – kielen haltuun ottaminen itsevarmuudella, jossa murreopiskelu ei enää kahlinnut.

Elokuva on kuvattu kolmella kameralla, joista kolmatta ohjaaja itse yleensä käytti. Useamman kameran käyttö vapautti Siilin mukaan näyttelijät kuvaustilanteessa. Se vaati kylläkin tavallista tarkemman ennakkosuunnittelun asemien ja valaisun suhteen. Mutta kun usean kameran käyttö on ollut tiedossa jo ennakkosuunnitteluvaiheessa, ei varsinaisia kompromisseja sen vuoksi ole jouduttu tekemään.

Siili kertoi elokuvan saaneen noin 150.000 katsojaa, mikä täytti levittäjän odotukset. Alueellisesti elokuva kiinnosti yleisöä Pohjanmaan ja Hämeen seudulla, mutta pääkaupunkiseudulla oli tulos heikko. Keskustelussa mietittiin, onko epookkielokuvien ylipäätään vaikea tavoittaa nuoria katsojia – onko samastuminen toiseen aikakauteen mahdotonta? Vai olisiko elokuva tavoittanut nuoria aikuisia enemmän, jos sen moraalinen ja juonellinen asettelu olisi ollut vähemmän mustavalkoinen? Onko elokuvayleisö enää valmis ottamaan vastaan perinteisten westernien toistamaa karikatyyristä maailmankuvaa, koska sen välimatka meitä ympäröivään todellisuuteen on kasvanut jo liian suureksi?

comments powered by Disqus

Uusimmat julkaisut

Ohjaajaklubi 9. tammikuuta: Joulumaa
Kevään ensimmäisellä Ohjaajaklubilla 9.1.2017, klo 17.00 elokuvateatteri Orionissa nähdään tuoreeltaan elokuva Joulumaa. Ohjaaja Inari Niemi ja näyttelijä Eero Ritala valottavat yhteistyötään. Moderoimassa Alli Haapasalo.
Kaarina Silvennoinen Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry:n toiminnanjohtajaksi
OTM, lupalakimies Kaarina Silvennoinen on valittu SELO ry:n toiminnanjohtajaksi 8.1.2018 alkaen. Silvennoinen tulee toimimaan juridisena asiantuntijana elokuvaohjaajien sopimus- ja tekijänoikeusasioissa. Silvennoinen siirtyy av-alalle työsuhdelakimiehen tehtävistä Tekniikan Akateemiset TEK ry:stä.
Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset ja "extended cinema" -konsepti
Selon ohjaajaklubin joulukuun elokuvana nähtiin Hannaleena Haurun käsikirjoittama ja ohjaama Lauri Mäntyvaaran tuheet ripset. Vaikka sää taisteli kärkisijoista "Hirweimmät säät 2017" -listalla, oli Orioniin kahlannut mahtavat 126 elokuvan ystävää, jotka naurureaktioiden määrän perusteella ottivat omakseen elokuvan huumorin.
Henkilöiden ohjaaminen dokumenttielokuvassa on luottamuksen rakentamista
Elokuvaohjaaja Mia Halme ja Ykä Nieminen, yksi elokuvan päähenkilöistä, puhuivat Selon ohjaajaklubilla todellisen elämän henkilön ohjaamisesta ja siitä, miten pystyy puhumaan intiimistä, joskus rajusta elämänvaiheessa avoimesti ja reflektoivasti.
SELO hakee osa-aikaista lakimies-toiminnanjohtajaa
Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry hakee osa-aikaista lakimies-toiminnanjohtajaa tammikuusta 2018 lähtien. Hakuaika päättyy 13. marraskuuta.