Maailman paras elokuva

Jarno Elonen

Kuvittelisin, että taidemaalareilta tai säveltäjiltä harvemmin kysytään mikä on maailman paras taulu tai sinfonia. Maailman parhaan elokuva nkyselemistä alan tekijöiltä sen sijaan ei paljon kainostella. Ehkä se johtuu jollain tavalla elokuvan asemasta populaaritaiteena. Kun melkein kaikilla vastaantulijoilla on luultavasti jonkinlainen mielipide asiaan, miksei sitä sitten voisi tiedustella asiantuntijoiltakin?

Tietysti voikin, mutta mitä vakavammin elokuvaan suhtautuu, sitä vaikeammaksi vastaaminen käy. Paras millä kriteereillä? Tai jos  kysymyksellä ei tarkoitetakaan jotenkin objektiivisesti maailman parasta, vaan enemmänkin henkilökohtaista suosikkia, niin kai vastaus nyt satoja hyviä elokuvia katsoneella ihmisellä vaihtelee päivästä ja mielentilasta toiseen?

Kysymys on niin tyrmäävä, että kevyt vainoharhaisuus alkaa hiipiä mieleen: jospa hämmentäminen on tarkoituksellista? Mitä julkisempi tilanne, sitä useammin mukana on pientä tirkistelyn makua. Haastattelija kokeilee miten vieras reagoi naiivin yksinkertaiseen, luonnetta ja asemaa lokeroivaan kysymykseen. Pommia seuraavan epämukavan hiljaisuuden aikana yleisön ajatukset voi melkein kuulla: "Valitseekohan se jonkun varman klassikon vai riittäisikö rohkeutta heittää pöytään joku nolo pop-suosikki? Eikun sehän on tuollainen vakava tyyppi... sieltä tulee varmaan joku poliittisesti merkittävä nimi. Taitaa heittääkin vitsiksi. Vai onkohan se niitä ärsyttäviä tapauksia, joilla on valmiiksi mietittynä joku filippiiniläinen scifi-kulttiklassikko vuodelta 1959? Sellainen, mitä kukaan ei varmasti tunne."

Jos uskoo kysymyksen maailman parhaasta elokuvasta paljastavan jotain henkilökohtaista, eikö ole periaatteessa aika huono ajatus kysyä sitä juuri asiantuntijoilta? Kriitikon tai elokuvantekijän työhönhän kuuluu kaivaa väsähtäneimmästäkin tekeleestä jotain hyvää ja miettiä alaan liittyviä asioita mahdollisimman ennakkoluulottomasti eikä muodostaa jyrkkiä mielipiteitä mielipiteiden itsensä vuoksi. Voidaanko oikeastaan odottaa, että vastaaja edes itse pitää parhaaksi valitsemastaan elokuvasta? Jos valinnan oletetaan perustuvan laajaan tietämykseen eri teosten historiallisista, taiteellisista ja sosiaalisista ansioista, eikö suoraselkäisyyden ja ammattietiikan nimissä maailman parhaaksi pitäisi valita jokin yleismerkittävä teos – kolahti se sitten itselle tai ei?

Tirkistelyn tarvetta optimistisempi selitys tälle erityisesti elokuva-alan ihmisiä härnäävälle kysymykselle voisi olla yritys kartoittaa kiertoteitse mikä tekee elokuvasta laadukkaan. Siinä missä kuvataiteen ja musiikin kaltaiset klassisemmat taiteet ovat eriytyneet kohtuullisen selkeästi "populaariin ja haastavaan", vasta hikisesti sata vuotta täyttäneestä elokuvasta tällaisia rajoja on usein paljon vaikeampi erottaa. Selitys tuntuu jollain lailla oikean suuntaiselta, mutta hämäräksi jää vielä ainakin se, mihin tällaista epäsuoraa keskustelutapaa filmien laadun kriteereistä tarvitaan.

Kysymykseenhän on toki oikea vastauskin: Citizen Kane. Tämä jo kuolleen auteurin uusia uria aukonut, mustavalkoinen, toisen maailmansodan tietämillä kuvattu klassikko on aina varma valinta. Itse asiassa niin varma ja kanonisoitu, että jos haluaa säilyttää kasvonsa vakavasti otettavana tekijänä ja nimi käväisee mielessäkään maailman parasta elokuvaa kysyttäessä, on ehkä parempi nielaista pari kertaa ja keksiä äkkiä jotain omaperäisempää.

Jarno Elonen

(Episodi-lehdessä marraskuussa 2011 julkaistu kolumni)

comments powered by Disqus

Uusimmat julkaisut

Ohjaajaklubi 9. tammikuuta: Joulumaa
Kevään ensimmäisellä Ohjaajaklubilla 9.1.2017, klo 17.00 elokuvateatteri Orionissa nähdään tuoreeltaan elokuva Joulumaa. Ohjaaja Inari Niemi ja näyttelijä Eero Ritala valottavat yhteistyötään. Moderoimassa Alli Haapasalo.
Kaarina Silvennoinen Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry:n toiminnanjohtajaksi
OTM, lupalakimies Kaarina Silvennoinen on valittu SELO ry:n toiminnanjohtajaksi 8.1.2018 alkaen. Silvennoinen tulee toimimaan juridisena asiantuntijana elokuvaohjaajien sopimus- ja tekijänoikeusasioissa. Silvennoinen siirtyy av-alalle työsuhdelakimiehen tehtävistä Tekniikan Akateemiset TEK ry:stä.
Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset ja "extended cinema" -konsepti
Selon ohjaajaklubin joulukuun elokuvana nähtiin Hannaleena Haurun käsikirjoittama ja ohjaama Lauri Mäntyvaaran tuheet ripset. Vaikka sää taisteli kärkisijoista "Hirweimmät säät 2017" -listalla, oli Orioniin kahlannut mahtavat 126 elokuvan ystävää, jotka naurureaktioiden määrän perusteella ottivat omakseen elokuvan huumorin.
Henkilöiden ohjaaminen dokumenttielokuvassa on luottamuksen rakentamista
Elokuvaohjaaja Mia Halme ja Ykä Nieminen, yksi elokuvan päähenkilöistä, puhuivat Selon ohjaajaklubilla todellisen elämän henkilön ohjaamisesta ja siitä, miten pystyy puhumaan intiimistä, joskus rajusta elämänvaiheessa avoimesti ja reflektoivasti.
SELO hakee osa-aikaista lakimies-toiminnanjohtajaa
Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry hakee osa-aikaista lakimies-toiminnanjohtajaa tammikuusta 2018 lähtien. Hakuaika päättyy 13. marraskuuta.