Elokuvasäätiön hallituksessa ohjaajana
Miten Suomen elokuvasäätiö voisi paremmin vastata asiakkaidensa eli meidän elokuvatekijöiden tarpeisiin? Kuinka ohjaajana voi antaa palautetta silloin, kun kokee, että SES:n toiminnassa olisi parantamisen varaa – ilman, että asiat henkilöityvät yksittäisen työntekijän kritisoimiseen? Voisiko Säätiön kahvila olla koko elokuva-alan yhteinen tapaamispaikka, jossa voisi viettää aikaa muulloinkin kuin tuotantoneuvojien tapaamista odotellessa? Entä onko hakumenettely kääntynyt turhankin byrokraattiseksi, ja jos on, olisiko sitä mahdollista keventää?
Muun muassa tällaisia kysymyksiä olen saanut pohtia tämän kevään aikana aloitettuani SES:n hallituksen jäsenenä.
Opetus- ja kulttuuriministeri päätti vuodenvaihteessa, elokuva-alaa kuultuaan, laajentaa Suomen elokuvasäätiön hallituksen kahdeksanhenkiseksi. SES:n hallituksen jäsenethän eivät virallisesti edusta suoraan mitään eturyhmiä, mutta käytännössä hallituksen kokoonpanossa näkyvät alan keskeiset toimijat – joskin tekijäjäseniä on aina ollut huomattavasti vähemmän kuin esim. levityskanavissa työskenteleviä. Hallituksen edellisessä kokoonpanossa ei ollut varsinaisena jäsenenä yhtään elokuvaohjaajaa, mutta kiitos Selon aktiivisuuden tilanne on nyt muuttunut. Varajäsenenäni on Selon pj Aku Louhimies. Virpi Suutari puolestaan jatkaa Liisa Akimoffin varajäsenenä, joten ohjaajien kokonaisedustus on nyt noussut mukavasti kolmeen.
SES:n hallituksen tehtävänä on valvoa säätiön hallintoa ja taloutta, hyväksyä toimintasuunnitelma, vahvistaa tilinpäätös sekä hyväksyä mm. avustuksia koskevat tukiohjeet. Sen lisäksi hallitus on se elin, joka nimittää – ja tarvittaessa erottaa – Elokuvasäätiön toimitusjohtajan. SES:n jakamiin tukiin hallituksella ei tietenkään ole minkäänlaista päätösvaltaa, vaan tehdyt päätökset tuodaan hallituksen kokouksiin ilmoitusasioina.
Tänä keväänä SES.n halltus on rutiiniasioiden ohella keskittynyt isompien suuntalinjojen määrittelemiseen hallituksen pj Georg Dolivon ja toimitusjohtaja Irina Krohnin ideoimien työryhmien kautta. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet jaettiin omien kiinnostuksiensa mukaisesti neljään työryhmään:
- Strategia: Voidaanko tavoiteohjelmassa asetetut tavoitteet saavuttaa paremmin muilla keinoin kuin nykyisillä? Miten?
- Vaikuttaminen: Miten elokuvatoimiala voi yhdessä vaikuttaa niin, etteivät lähivuosille ennakoidut uhat toteudu?
- Jakelun/ansaintalogiikan murros: Miten toimiala ja elokuvasäätiö yhtenä sen osana pystyy hyödyntämään digitalisaation suomia mahdollisuuksia (korvaamaan mahdollisesti suppenevaa julkista tukea sekä lisäämään tulonmuodostusta ansaintalogiikan muuttuessa)?
- Laatu ja hallinto: Miten säätiön toiminta ja prosessit vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja samanaikaisesti hyvän hallinnon vaateisiin?
Istun itse Laatu ja hallinto -työryhmässä, Aku puolestaan vaikuttaa Strategia-työryhmän jäsenenä.
Työryhmät ovat kokoontuneet itsenäisesti kevään aikana hallituksen kokousten välissä. Niiden tarkoituksena on ollut ensisijaisesta nostaa esille keskeisiä painopisteitä ja/tai kipukohtia, toki myös ehdottaa mahdollisuuksien mukaan konkreettisiakin toimintamuutoksia.
Työryhmien työ jatkuu vielä, mutta esim. omassa Laatu ja hallinto –ryhmässämme keskeisiksi ovat nousseet juuri nuo alussa listaamani kysymykset eli se, miten hyvin tai huonosti SES palvelee meitä tekijöitä. Työryhmämme katsoo, että kun SES:ssä on pidetty hallinnossa ansiokkaasti huolta siitä, että asiat ovat mallikunnossa rahoittajaan eli ministeriöön päin, olisi syytä nyt vuorostaan paneutua siihen, miten SES toimii suhteessa alaan. Laadun ei pitäisi tarkoittaa pelkästään pykälien noudattamista, vaan oikeasti hyvää vuorovaikutusta elokuvantekijöiden kanssa. Ja tietysti mahdollisimman monipuolista ja rikasta suomalaista elokuvakulttuuria.
Mielestäni hallituksen keskeisin rooli on olla linkkinä SES:n ja alan välissä. Silloin kun olin itse vielä Selon hallituksessa, edellinen pj Taru Mäkelä istui Säätiön hallituksessa, ja se teki tiedonkulun todella helpoksi ja luontevaksi. Toivon, että pystymme Akun kanssa jatkamaan tätä perinnettä.