Lausunto tekijänoikeustoimikunnan mietintöön
Opetusministeriö
PL 29, 00023 Valtioneuvosto
copyright@minedu.fi
Opetusministeriön lausuntopyyntö (Dnro 20/040/2008)
Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry kiittää lausuntopyynnöstä.
Lähtökohtana tekijänoikeuslainsäädännön kehittämisessä on uusista kehityssuunnista huolimatta pidettävä sopimusvapauden ja heikomman osapuolen suojelemisen periaatteita. Näin katsomme, että laissa on yhtäältä säilytettävä sopimusvapaus, mutta samanaikaisesti on perusteltua kirjoittaa lakiin heikommassa asemassa olevan tekijän asemaa turvaavia sanamuotoa, joita toimikunnan keskustelussa on tuotu esiin.
Toimikunnan kehittämisehdotukset lain 3. luvun säännösten kehittämiseksi
SELO ry yhtyy muistiossa esitettyihin tekijätahojen kommentteihin. Yksityiskohtaisiin kehittämisvaihtoehtoihin toteamme seuraavaa:
Lain 28 § tulee säilyttää ennallaan. Kuten muistiossa on todettu, on voimassaoleva sanamuoto Bernin sopimuksen 12 artiklan mukainen. Käyttäjäyritysten argumenteissa puhutaan harhaanjohtavasti ”kaikkien oikeuksien” luovutuksesta, vaikka moraaliset tekijänoikeudet eivät ole luovutettavissa. Teknologisen kehityksen myötä kuluttajalle on hyvin helppoa saada käsiinsä ja muokata suojattua audiovisuaalista materiaalia. Näin teoksen integriteetin suojeleminen lain sanamuodossa on entistäkin tärkeämpää.
Lain 29 § Sopimuksen sovittelu. Yksityisenä henkilönä toimivalla tekijällä ei yleensä ole käytettävissä sellaista juridista osaamista, jolla hän pystyisi täysipainoisesti arvioimaan tekijänoikeuden luovutussopimuksia. Tekijän mahdollisuutta vedota sopimuksen kohtuuttomuuteen tulisi parantaa, sillä tekijälle kynnys on käytännössä korkea lähteä vetoamaan oikeustoimilain 36 § sovittelusääntöön.
Lain 39 § tulee säilyttää ennallaan. Katsomme, että olettamasäännöksen muuttamiseen ei ole tarvetta. Elokuva-alalla sovitaan luovutettavista oikeuksista erikseen, ja olemassa oleva lainkohta antaa lähtötason neuvotteluille. Teoksen varsinaisesta taloudellisesta hyödyntämisestä ja siitä maksettavasta tekijänoikeuskorvauksesta tuleekin sopia osapuolten välillä erikseen. Sopimusvapaus on tärkeää sekä tekijän toimeentulon että neuvotteluaseman säilyttämisen osalta. Sisältötuotanto- ja käyttäjäyritysten ehdottama laajennus kaikkiin merkityksellisiin hyödyntämistapoihin on täysin sopimusvapauden periaatteen vastainen järjestely, jossa tekijän – joka on käytännössä katsoen aina heikompi osapuoli – neuvotteluasema heikkenisi merkittävästi.
Oikeus korvaukseen ja tilityksen todentamiseen sekä oikeuksien palautuminen
Kannatamme sanamuotoa, joka turvaa tekijälle oikeuden kohtuulliseen korvaukseen. Tämä muutos olisi myös johdonmukainen edellämainitun lain 29 § sovittelusäännöksen mahdollisen uudistamisen kanssa.
Tekijällä tulisi myös olla yleinen oikeus vaatia tilityksen todentamista. Elokuva-alalla tekijänoikeuskorvaukset sovitaan useasti maksettavaksi nettoperusteisena rojaltina, mutta käytäntö nettomääritelmien ja tilityksen suhteen on hyvin kirjavaa. On vaikea löytää lääke luovutuksensaajan passiiviisuuteen maksaa palkkioita ja antaa riittävä selvitys maksun perusteista. Ehdotettu säännös tekisikin taloudellisen hyödyntämisen läpinäkyvämmäksi tekijälle ja parantaisi oikeusturvaa passiivista luovutuksensaajaa vastaan.
Kannatamme säännöstä, jonka perusteella oikeudet voisivat palautua tekijälle tapauksissa, joissa luovutuksensaaja ei käytä oikeuksia sovitun mukaisesti. On tapauksia, joissa luovutuksensaaja jää ”istumaan oikeuksien päälle”, kun teoksen taloudellinen hyödyntämistä ei katsota riittävän kannattavaksi. Tällaisessa tapauksessa tekijällä tulisi olla oikeus hyödyntää teosta kaupallisesti, semminkin kun teos on tekijän pitkän luovan prosessin tulos. Kyse on myös muustakin kuin taloudellisesta oikeudesta: teoksen mahdollisimman hyvän julkisen saatavuuden lisäksi tekijälle on tärkeää saada halutessaan oma taiteellinen työnsä esille mm. luodakseen uusia työmahdollisuuksia.
Suppean tulkinnan periaate
Kannatamme suppean tulkinnan periaatteen kirjoittamista lakiin. Periaate lisää oikeusvarmuutta ja kannustaa selkeiden sopimuksien laatimiseen. Se suojelee tekijää heikompana osapuolena ja on osoittautunut useassa ongelmatapauksessa hyvin tärkeäksi tekijän oikeuksien suojaamisen kannalta. Niin kuin tekijätahot ovat mietinnössä tuoneet esiin, kehittyvässä digitaalisessa toimintaympäristössä oikeuksien tarkka määrittely on entistä tärkeämpää – ei ainoastaan tekijöille – vaan myös tekijänoikeuksia edelleen myyville yrityksille.
Helsingissä 30. huhtikuuta 2010,
Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry.