Lausunto lakiehdotuksesta valtion rahoitukseksi elokuvakulttuurin edistämiseen
Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen
Lausuntopyynnön diaarinumero: OKM/47/040/2016
Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry kiittää mahdollisuudesta lausua työryhmän esityksestä laiksi valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen.
Pidämme esitystä lähtökohtaisesti kattavana, hyvin valmisteltuna ja pääosin kannatettavana.
1. Taiken rooli
Työryhmän esityksen mukaan Elokuvasäätiö hoitaisi valtionavustuksiin liittyvät valtionapuviranomaistehtävät muilta osin, mutta valtionavustuksen maksatuksen keskeyttäminen (10§) ja takaisinperintä (11 §) hoidettaisiin Taiteen edistämiskeskuksessa. Tämä olisi johdonmukainen perustuslain 124 §:n edellytysten kanssa.
Kannatamme työryhmän ehdotusta.
2. Elokuvatukea koskeva päätösvalta
Työryhmän esityksen mukaan elokuvatukea koskeva päätösvalta siirtyisi säätiön hallitukselle, joka päättäisi elokuvasäätiön johtajan esittelystä SES:in jakamista valtionavustuksista (8§). Esityksessä tätä perustellaan perustuslain 124 §:n edellytyksillä.
Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry toivoo, että nykyinen toimintamalli säilyy ennallaan. Olemassa oleva järjestelmä on toimiva, sillä tuesta päättävät ovat elokuvatuotannosta perillä olevia elokuva-alan asiantuntijoita. Päätöksentekoa ei kannata ohjata taholle, jolla tätä erityisosaamista ei ole. Jos päätösprosessista tulee moniportainen järjestelmä, jossa tuotantoneuvojista ja muista esittelijöistä tulee vain valmistelijoita, on riski, että esityksen perustelut eivät aina siirry päättäjien tietoon, ja valta piiloutuu. Lain tavoitteeksi kerrotaan, että avoimuus lisääntyy, mutta ehdotetussa mallissa voi käydä päinvastoin. Tämän lisäksi SELO ry katsoo, että Suomen Elokuvasäätiön hallituksen työmäärä lisääntyisi myös huomattavasti. Hallituksen jäsenten olisi käytännössä mahdotonta käsitellä luottamustoimessa oman työnsä ohella näin valtavaa määrää eri tyyppisiä päätöksiä.
Jos kuitenkin ehdotettu malli halutaan toteuttaa, on varmistettava, etteivät päätöksentekoprosessit hankaloidu nykyiseen verrattuna ja esimerkiksi venytä aikatauluja. Jos malli toteutetaan, ehdotamme myös, että tuotantotukiasioissa tuotantoneuvojat ovat päätöskokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeutettuja.
3. Neuvottelukunnan perustaminen
Pidämme esitystä neuvottelukunnan perustamista 19 §:ssä esitetyllä tavalla kannatettavana ja tervetulleena ideana.
4. Lakiehdotus ja lakiehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut
Työryhmän ehdotukseen lakiehdotuksen perusteluiden ja sanamuodon osalta lausumme seuraavaa:
6 § Valtionavustuksen myöntämisen edellytys
Elokuvaohjaaja on elokuvan pääasiallinen tekijä. Ohjaaja on taiteellisesti vastuussa elokuvateoksen audiovisuaalisesta kokonaisuudesta, joka pitää sisällään koko taiteellisen työryhmän luovan panoksen. Katsomme, että elokuvaohjaajan tekijänoikeuden moraalisiin oikeuksiin kuuluva integriteettioikeus kohdistuu juuri elokuvateoksen kokonaisuuteen eli elokuvan kompositioon, rytmiin ja muotoon. Tekijyyden ja elokuvan taiteellisen prosessin tulkinta ja muotoilu kapeimmalla mahdollisella tavalla ei edistä lainsäädännön lähtökohdaksi ilmoitettuja tavoitteita kuten kotimaisen elokuvan nostamisen kansainväliselle tasolle. Elokuvan laatutekijöitä arvioitaessa sen keskeisimmät taiteelliset toimijat kuten ohjaajat tulisi täten huomioida lainsäädännöstä lähtien. Lakia säädettäessä tulisi tarkoin pohtia liiketoiminnan ja taiteellisen toiminnan välistä tasapainoa ja arvopohjan toteutumista.
Edellä mainittujen seikkojen johdosta SELO pyytää harkitsemaan, että hallituksen esityksessä ja sen lain § 6 yksityiskohtaisissa perusteluissa todettaisiin, että pykälän taiteellista ulottuvuutta koskevassa 1 kohdassa elokuvan ohjaus on osa elokuvan keskeistä sisältöä. Sanamuoto ”Elokuvan käsikirjoituksen ja sisällön tulisi muodostaa taiteellisen kokonaisuus” antaa elokuvateoksen tekijyydestä mielestämme vajavaisen kuvan. Yksityiskohtaisten perustelujen sanamuodon tulisi kuulua mielestämme seuraavasti:
”Elokuvan käsikirjoituksen, sisällön ja ohjauksen tulisi muodostaa taiteellinen kokonaisuus.”
7 § Valtionavustuksen myöntäminen
Esitämme, että lain sanamuotoon kirjataan ohjaaja myös mahdollisen käsikirjoitustuen saajaksi, sillä ohjaaja on useassa tapauksessa elokuvateoksen alullepanija taiteellisen työryhmän johtajana. Lain sanamuoto antaa käsityksen, että käsikirjoitus on ainoa mahdollinen lähtökohta elokuvateoksen prosessille, mikä ei pidä paikkaansa. Sanamuodon tulisi kuulua seuraavasti:
”Käsikirjoitusapurahaa voidaan myöntää elokuvan käsikirjoittajalle, ohjaajalle tai muulle elokuvan taiteelliselle vastaavalle, joka toimii ammattimaisesti ja jonka työ edistää 2 §:ssä tarkoitettuja tavoitteita.”
8 § Päätöksenteko valtionavustusasioissa
Ehdotamme, että nimittäessään SESin hallituksen jäsenet Opetus- ja kulttuuriministeriö kuulee asiasta alan keskeisiä järjestöjä. Näin taataan riittävä alan asiantuntemus säätiön hallituksessa.