Kotimaisen elokuvan menestystarina jatkuu, jos…
AVAIN on koko kotimaista elokuva-alaa edustava yhteenliittymä. Mukana ovat alan keskeiset järjestöt: Dokumenttikilta, Elokuvakontakti, Käsikirjoittajien kilta, Suomen elokuvaajien yhdistys F.S.C, Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin Liitto, Suomen Elokuvaohjaajaliitto, Suomen Elokuvatuottajien Keskusliitto, Suomen Filmikamari, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat, Suomen Näyttelijäliitto ja Teatteri- ja Mediatyöntekijät.
Avain pyrkii edistämään alan sisäistä keskustelua sekä nostamaan kotimaisen elokuvan sille kuuluvaan arvoasemaan. Elokuvatuotantojen työllistävä merkitys on suuri. Kotimainen elokuva on myös tärkeä osa kansallista kulttuuriperintöämme, se luo ja vahvistaa kansallista identiteettiämme. Kotimainen elokuva menestyy Suomessa. Se voi myös kasvaa kansainväliseksi menestystarinaksi.
Vuonna 2012 kotimaisten elokuvien katsojamäärä oli ennätykselliset 2,4 miljoonaa. Suomalaisille tarinoille on kysyntää kaikissa katsojaryhmissä aikuisista lapsiin. Kotimainen elokuva on korkeatasoista kulttuuria, joka puhuttelee ja herättää keskustelua – onpa kyse fiktiosta, kuten Vuosaari, tai dokumenttielokuvista, kuten Kovasikajuttu. Suomalainen elokuva on monipuolisuudessaan korkeatasoista lastenanimaatioista (Niko 1 ja 2) draamaan (Aki Kaurismäki), dokumenttiin (Säilöttyjä unelmia) ja genre-elokuviin (Iron Sky).
Elokuva- ja koko audiovisuaalinen ala on vientiorientoitunutta ja potentiaalia on runsaasti. Ala on merkittävä työllistäjä. Suorien taloudellisten vaikutustensa lisäksi ala työllistää myös muiden toimialojen osaajia, vaikuttaa maabrändiin ja lisää alueellista vetovoimaa jne.
Suomessa on noin 100 elokuvatuotantoyhtiöitä ja niiden liikevaihto oli vuonna 2011 noin 51 miljoonaa euroa. Koko audiovisuaalinen ala koostuu noin 600 yrityksestä ja niiden liikevaihto oli noin 220 miljoonaa euroa. AV-ala työllisti 7500 henkeä (sisältää TV-kanavien työntekijät) vuonna 2011. AV-ala ja elokuvatuotanto työllistävät projektikohtaisesti henkilöitä runsaasti myös muilta palvelualoilta. Elokuvatuotantojen lasketaan tuovan alueelle 2-4 kertaa tuotantobudjetin verran rahaa erilaisten budjetin ulkopuolisten palveluostojen kautta.
Hyvä laatu ei synny halvalla ja nopeasti
Laadukas elokuvatuotanto edellyttää ammattimaista työtä ja koulutusta. Ala on työvoimavaltaista ja siksi kustannuksiltaan huomattavaa. Ala on myös teknisiä resursseja ja osaamista vaativaa – ja siksi kustannuksiltaan huomattavaa.
Hyvä ja laadukas elokuva ei synny harrastustoimintana, vaan ammattitaitoisten ihmisten luovana työpanoksena. Laadukas elokuvatuotanto on mahdollista vain riittävillä resursseilla.
Suomen elokuvasäätiön rahoitus on turvattava ja nostettava pohjoismaiselle tasolle. Myös elokuvakohtainen tuki on nostettava pohjoismaiselle tasolle ja maksimitukikatto (800.000 €) on tuotantotuesta poistettava, tai ainakin sitä on korotettava huomattavasti.
Hyvitysmaksukysymys tulee ratkaista ensi tilassa ja AVEKin rahoitus saattaa kestävälle pohjalle. Valtion elokuvataidetoimikunta on säilytettävä.
Kotimaista ohjelmaa kotimaisilta tv-kanavilta
Kaikkien kotimaisten tv-kanavien toimilupaehtoihin on kirjattava konkreettinen ohjelmistoa ja tuotantoa koskeva vähimmäisprosenttiosuus kotimaiselle näytelmäelokuvalle, dokumenttielokuvalle ja tv-draamalle. Myös Yleisradion ohjelmaostobudjettiin on säädettävä vastaava prosenttiosuus suomen- ja ruotsinkielisistä elokuvista ja tv-draamasta. Yle-veron on vakautettava ja kasvatettava kotimaisten elokuvien ennakko-ostoja. Lisäksi Yleisradion on tuotettava lasten- ja nuorten draamaa vuosittain aikuisten draaman tasoisilla budjeteilla.
Tuotantokannustin saatava Suomeen
Useat maat tarjoavat elokuvatuotannoille erilaisia tuotantokannustimia. Tuotantokannustimet ovat nykyään tärkeimpiä tekijöitä, kun päätetään missä elokuva kuvataan, varsinkin jos kyse on hieman keskivertoa suuremmasta elokuvasta.
Kansainvälisen kilpailun mahdollistamiseksi on Suomeen luotava tuotantokannustin, jonka kautta tuotantoyhtiöille myönnetään palautuksia suhteessa Suomessa kulutettuun summaan.
Tarkoituksena on ylläpitää alan työllisyyttä koko maassa, kasvattaa osaamista, saada aineettomia oikeuksia, saada tuotannoista taloudellista hyötyä alueille ja vaikuttaa maakuvaan. Kannustinraha maksetaan yleensä jälkikäteen, kun tuotanto on toteutunut ja tuottanut rahaa alueelle.
Tekijänoikeuksien suojelua parannettava
Tekijänoikeuksien asema ja merkitys yhteiskunnassa tulee voimistumaan. Tätä suuntausta on vahvistettava samalla, kun piratismin torjuntaan myös satsataan. Laillisten jakelukanavien toimintaedellytyksiä tulee parantaa.
Julkisesti tuettua ja maksutonta jatko- ja täydennyskoulutusta
Elokuva- ja TV-alan ammatillista täydennyskoulutusta on kehitettävä ja lisättävä, jotta kotimainen elokuva-ala pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä.
Elokuva on taidemuoto joka on kaikkien saavutettavissa: elokuvateatterissa, tv:ssä, dvd:llä ja verkossa. Katsojille on voitava tarjota tasokkaita ja kansainvälistä vertailua kestäviä kotimaisia elokuvia – se edellyttää, että tuotantoedellytykset ovat vähintään pohjoismaisella tasolla.
Helsingissä 13.3.2013
Jukka Asikainen, puheenjohtaja, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat
Aleksi Bardy, puheenjohtaja, Suomen Elokuvatuottajien Keskusliitto
Joonas Berghäll, puheenjohtaja, Dokumenttikilta
Mikko Hänninen, puheenjohtaja, Suomen Näyttelijäliitto
Tero Koistinen, toimitusjohtaja, Suomen Filmikamari
Stiina Laakso, toiminnanjohtaja, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU
Aku Louhimies, puheenjohtaja, Suomen Elokuvaohjaajaliitto
Rauno Ronkainen, puheenjohtaja, Suomen Elokuvaajien Yhdistys ry F.S.C.
Marika Väisänen, puheenjohtaja, Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin Liitto