
SELOn säännöt
Voimassa 22.07.2024 alkaen.
1§
Yhdistyksen nimi on Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2§
Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton tarkoituksena on olla suomalaisten elokuvaohjaajien valtakunnallisena yhdyssiteenä ja toimia ohjaajantyön yleisten aineellisten ja henkisten edellytysten kehittämiseksi, suomalaisen elokuvataiteen edistämiseksi sekä valvoa jäsentensä ammatillisia ja tekijänoikeudellisia etuja.
3§
Tarkoitustaan liitto toteuttaa järjestämällä kokouksia ja ammatillisia tilaisuuksia, vaikuttamalla elokuva-alaa koskevaan sääntelyyn, antamalla lausuntoja ja julkaisuja, toimimalla jäsenyhdistyksenä elokuva-alan kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä sekä muilla vastaavilla tavoilla.
4§
Liiton jäsenet ovat joko vuosi- tai kunniajäseniä. Yhteisöjäseniksi voidaan kelpuuttaa oikeuskelpoisia yhteisöjä. Vuosijäseniä ovat jäseniksi hyväksytyt henkilöt, jotka maksavat jäsenmaksua kalenterivuosittain. Kunniajäseniksi voidaan kutsua liiton tarkoitusperiä ja elokuvataidetta ansiokkaasti edistäneitä suomalaisia ja ulkomaalaisia henkilöitä. Kunniajäsen ei ole jäsenmaksuvelvollinen, mutta hänellä on äänioikeus liiton kokouksissa.
Vuosijäseneksi hyväksyminen edellyttää pyrkijän ohjanneen sellaisia elokuvia tai televisiosarjan jaksoja, että häntä niiden taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voidaan pitää ohjaajana. Jäsenen hyväksyminen edellyttää lisäksi, että pyrkijä ei ole eronnut tai tullut erotetuksi SELOn jäsenyydestä hyväksymispäätöstä edeltävän kolmen kalenterivuodenaikana. Päätöksen pyrkijän jäsenyydestä tekee yhdistyksen kulloinenkin johtokunta syys- tai kevätkokouksen vahvistamien kriteereiden mukaisesti.
Vuosijäsenet hyväksyy ja kutsuu liiton kokous johtokunnan tai liiton jäsenen suosittelemista henkilöistä. Kunniajäsenet ja yhteisöjäsenet kutsuu liiton kokous johtokunnan esityksestä. Vuosijäsenten jäsenyys alkaa heti ensimmäisen jäsenmaksun suorittamisen jälkeen. Yhteisöjäsenet maksavat jäsenmaksun samoin kuin vuosijäsenet, ja niillä on liitonkokouksissa äänioikeus. Jäsenmaksu voi olla eri suuruinen eri jäsenryhmille. Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun Elokuvataiteen osasto ELOn ohjauksen ja dokumentaarisen elokuvan linjan opiskelijat voivat hakea liiton opiskelijajäsenyyttä. Ammattikorkeakoulussa tai ulkomailla elokuvaohjaajaksi opiskeleva henkilö voidaan hakemuksesta ottaa yhdistyksen opiskelijajäseneksi työnäytteiden perusteella. Opiskelijat maksavat vuosittain opiskelijajäsenmaksun, jonka suuruudesta päättää syyskokous.
5§
Jäseneksi pyrkivän on johtokunnalle osoitettuun hakemukseensa liitettävä tiedot sekä elokuva-alan opinnoistaan että elokuvataiteellisesta työstään. Jokainen jäsen on jäseneksi tultuaan velvollinen lähettämään tarvittavia tietoja ja kuva-aineistoa liiton arkistoon. Syyskokous päättää jäsenmaksun suuruudesta. Vuosijäsenellä ei ole jäsenoikeuksia, elleihän suorita jäsenmaksuaan. Johtokunta voi kirjallisesta hakemuksesta vapauttaa yhdistyksen jäsenen erääntyneen tai erääntymättömän jäsenmaksunmaksamisvelvollisuudesta kokonaan tai osittain, jos siihen on erityisen painavia taloudellisia, terveydellisiä tai muita sen kaltaisia syitä.
6§
Johtokunnalla on oikeus erottaa yhdistyksen jäsen yhdistyksestä jäsenmaksun laiminlyönninperusteella. Ennen jäsenen erottamista tälle on lähetettävä vähintään yksi maksumuistutus.
Lisäksi jäsen voidaan erottaa liiton jäsenyydestä, mikäli tämä on syyllistynyt vakavaan rikokseen tai menetellyt ohjaajana toimiessaan toistuvasti tavalla, joka on omiaan vahingoittamaan ohjaajien ammattiryhmän arvostusta. Johtokunta voi harkintansa mukaisesti antaa jäsenelle huomautuksen tai varoituksen erottamisen vaihtoehtona. Ennen jäsenenerottamista tälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
7§
Liiton asioita hoitaa sen lainmukaisena hallituksena johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä (4) varsinaista jäsentä sekä viimeksi mainituille kaksi (2) varajäsentä. Lisäksi hallitukseen valitaan 0-1 varsinaista jäsentä opiskelijajäsenten keskuudesta. Johtokunnanjäsenten toimikausi kestää kaksi (2) kalenterivuotta, alkaen 1.1. Johtokunnan jäseneksi voidaan valita enintään kahdeksi (2) perättäiseksi toimikaudeksi. Jos johtokunnan jäsen eroaa toimikautensa aikana, valitsee liiton kokous hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Puheenjohtajan valitsee syyskokous vuodeksi kerrallaan. Johtokunta valitsee varapuheenjohtajan johtokuntaan valituista varsinaisista jäsenistä vuodeksi kerrallaan.
8§
Johtokunta voi valita ulkopuolisen henkilön hoitamaan tehtävää työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa.
9§
Johtokunta voi asettaa toimikuntia, joiden jäseniksi voidaan valita johtokunnan jäsenten lisäksi myös johtokuntaan kuulumattomia henkilöitä sekä asiantuntijajäseniksi liiton ulkopuolisia henkilöitä.
Johtokunta voi asettaa liiton edustajat ehdokkaiksi sellaisten muiden yhdistysten hallituksiin, joiden jäsen liitto on. Liiton edustajat voivat olla johtokunnan jäseniä, johtokuntaan kuulumattomia liiton jäseniä tai liittoon kuulumattomia henkilöitä.
10§
Johtokunnan ja toimikuntien kokouksissa on jokaisella liiton jäsenellä läsnäolo- ja puheoikeus, ellei johtokunta tai toimikunta toisin päätä.
11§
Liiton tilikausi on kalenterivuosi.
12§
Johtokunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä kahden (2) jäsenen läsnä ollessa. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin mainita. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Mikäli yksikin johtokunnan jäsen sitä vaatii, on asia pantava pöydälle seuraavaan kokoukseen, jossa asia ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.
Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun johtokunnan jäsenen kanssa. Hallitus voi myös määrätä liiton hallinnon palveluksessa olevan toimihenkilön yksin kirjoittamaan liiton nimen.
13§
Liiton kevätkokous pidetään vuosittain ennen huhtikuun 30. päivää. Liiton syyskokous pidetään vuosittain ennen marraskuun 30. päivää. Yhdistyksen kokous ja ylimääräinenkokous on kutsuttava koolle joko kirjeitse tai sähköpostitse vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Liiton ylimääräinen kokous kutsutaan koolle silloin kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 jäsenistä tai vähintään 5 (viisi) jäsentä sitä määrättyä asiaa varten johtokunnalta kirjallisesti pyytää, jolloin kokouskutsu on toimitettava kahden viikon kuluessa.
Päätösasiat, jotka liiton jäsenet tahtovat kevätkokoukselle esittää, tulee toimittaa johtokunnalle vuosittain ennen helmikuun 28. päivää, ja syyskokoukselle ennen syyskuun 30.päivää.
Muut kysymykset, jotka liiton jäsenet tahtovat kevät- tai syyskokoukselle esittää, tulee toimittaa johtokunnalle viikon kuluessa kokouksen kutsukirjeen lähettämispäivästä.
14§
Liiton kevät- tai syyskokouksessa esiintuotu kysymys voidaan ottaa käsiteltäväksi sikäli kuin kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksen osanottajista äänestää asian kiireelliseksi julistamisenpuolesta. Asioita, joista yhdistyslain 14§:n mukaan on kokouskutsussa mainittava älköön kuitenkaan otettako käsiteltäväksi.
Liiton ylimääräisissä kokouksissa älköön tehtäkö päätöksiä muista kysymyksistä kuin mitä kokouskutsussa on mainittu.
Liiton kokouksissa on kullakin jäsenellä ja opiskelijajäsenellä yksi ääni ja lisäksi voi kukin äänestää toisen jäsenen puolesta korkeintaan yhdellä sitä kokousta varten annetulla valtakirjalla. Äänestykset ovat avoimia, ellei joku läsnä olevista äänivaltaisista jäsenistä vaadi suljettua äänestystä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä tai yhdistyslaissa ole erikseen toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.
Kevätkokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat:
a) valittava kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa,
b) todettava kokouksen päätösvaltaisuus,
c) esitettävä edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös, toiminnantarkastajien lausunnot tai tilintarkastajan lausunto,
d) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä,
e) käsiteltävä johtokunnan kokoukselle esittämät asiat.
Syyskokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat:
a) valittava kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa,
b) todettava kokouksen päätösvaltaisuus,
c) toimitettava 7§:n edellyttämät vaalit,
d) valittava kaksi toiminnantarkastajaa tai yksi tilintarkastaja ja heidän varamiehensä,
e) esitettävä seuraavan toimintavuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma,
f) päätettävä jäsenmaksun suuruus sekä hallituksen jäsenten palkkiot,
g) käsiteltävä johtokunnan kokoukselle esittämät asiat.
15§
Liitto on toimintansa tukemiseksi oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia, testamentteja, toimeenpanemaan arpajaisia, keräyksiä, elokuvanäytöksiä ja juhlatilaisuuksia.
16§
Liitto voi lopettaa toimintansa, jos tätä tarkoittava esitys saavuttaa vuosi- tai muussa liitonkokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Päätös tulee voimaan, kun vähintään kahden viikon kuluttua pidetty uusi kokous on samalla äänisuhteella hyväksynyt päätöksen ja se on merkitty yhdistysrekisteriin.
17§
Liiton purkautuessa on sen varat käytettävä viimeisen purkautumisesta päättävän kokouksenmääräyksen mukaisesti suomalaisen elokuvataiteen edistämiseen.